Sydän

Mua vaan jaksaa hymyilyttää.

Kävin eilen vähän kiireaikataululla Forssassa, piti päästä katsastamaan, mitä Kiusa sanoo laukauksista. Luonnetesti edessä, niin hyvähän se koittaa, ja kun syksyllä olisi tarkoitus kisaurakin aloittaa tuolla pk-puolella, niin pitää jotenkin kertoa sille, että laukaus tarkoittaa lähinnä sitä, että kaikki on oikeastaan vielä superisti siistimpää kuin normaalisti. Eiköhän se siitä, sain starttipistoolin matkaan, niin nyt saa lenkkeillessä välistä vähän ammuskella jotta äänestä tulee ihan "normaali". Eipä Kiusa siihen mitenkään hirveän vahvasti reagoi, mutta reagoi kuitenkin, eli totuttaminen on ihan hyvä vaihtoehto. Ja tuleepahan Vinhakin totutettua siinä sivussa, tällain vähän oikeampaan aikaan. :) Katsotaan vaan kuinka kauan menee, että joku hälyttää poliisit paikalle, kun joku sekopää ammuskelee metikössä...

Mutta joo, synkeässä ilmassa takaisin ajellessa mulle iski ihan hirmuisa rakkauspuuska. Mun elämä on ihan mahtavaa, koirat on mielettömiä, kämppä ihana, mies ihan täydellinen ja harrastuspuolellakin kaikki sujuu hyvin. Kohta saan taas hevosprojektinkin hoidettavakseni, 4-vuotiaan sisäänratsasteun tamman, jota pitäisi viedä eteenpäin. Ei mene enää kauaa, kun opiskelut taas alkavat, ja mä pääsen taas näkemään ihania yliopistoihmisiä ja käyttämään aivoja johonkin järkevään. Mun asiat on oikeasti aika mallillaan!

Kävin eilen vetäisemässä ennen Forssanreissua kenraalitreenit ennen huomisia aksakisoja, katsellaan nyt sitten miten menee. Yleensä onnistunut kenraali tarkoittaa epäonnistunutta ensi-iltaa ja päin vastoin, ja eilinen treeni meni ihan superhyvin. Katsotaan siis käykö niin, että huomenna sählätään oikeen urakalla. Kaksi nollaa kakkosista kasassa (ja kaksi rataa kakkosissa startattu), joten periaatteessa pitäisi huomenna saada kisata vain toinen kahdesta startista, ja siirtyä sitten kolmosiin. ;> Katsotaan miten käy.

Oon btw nyt jokusen hetken yrittänyt elää ns. kaksivaiheisella unirytmillä, eli käytännössä nukkua kuutisen tuntia yöunia ja töiden jälkeen sitten 0,5-1 tunnin päikkärit. Toimii yllättävän mukavasti, saa sekä aamuihin että iltoihin lisää tehokasta aikaa! Toki sitten se iltapäivä-ilta menee enempivähempi hukkaan, mutta toisaalta, yleensä siinä kohdin muutenkin lähinnä koomailee tietokoneella. Katsellaan josko tällaiseen vaikka tottuisi! Koirat ainakin vaikuttaa tyytyväisemmiltä, kun kunnon lenkit ajoittuvat aamuun ja iltaan, ja pissatuslenkki sitten iltapäivästä. Malttavat nukkua yönsä ja ainakaan tähän mennessä ei päivisinkään mitään hirveää actionia näytä olleen.

Mutta nyt taas yritän ymmärtää hommia mitä mun pitäisi täällä duunissa tehdä. Helpommin sanottu kuin tehty...